Elektroniikkapaja – Osa2

Hiihtolomaviikolla Entressessä alkoi elektroniikkapaja joka kokoontuu kevään ajan joka maanantai. Taas oli maanantai ja tässä hieman yhteenvetoa siitä mistä tällä kertaa oli kyse. Iloksemme saimme uusia asiakkaita mukaan, eikä vieläkään ole liian myöhäistä liittyä seuraan opiskelemaan ja tutkimaan elektroniikan ja sähköopin alkeita. Kertasimme paljon samaa mitä viimekerralla (voit lukea lisää täältä) mutta myös uusia aiheita tuotiin esille.

Kierrätys ja turvallisuus

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätystä ja uusiokäyttöä — monissa nykylaitteissa on kovin vähän harrastajan hyödynnettävissä olevia osia, vanhoissa taas paljonkin. Toki riippuen osaamistasosta, välineistä ja sovellusalueesta, vanhoista laitteista voi hyödyntää eri asioita. Korjaaminenkaan ei ole mahdotonta vaan joskus se on tehty kovin hankalaksi. Keskustelimme myös ns. ohjelmoidusta vanhenemisesta, eli tuotteelle on laskelmoitu tiety ikä jonka jälkeen jokin osa laitteesta hajoaa. Yleisesti tällaisia osia on halvat kondensaattorit mutta aina ei kyseessä tarvitse olla elektroniikkakomponentti, joskus metalliosan kun vaihtaa muoviosaan saavutetaan sama tilanne. Valmistajan näkökulmasta tämä on ns. win-win koska tuotteen valmistuskustannus alenee ja asiakas joutuu hajoamisen jälkeen ostaa uusi tuote (yleensä juuri takuuajan jälkeen). Siksi tuotetutkimus ennen ostopäätöstä on suositeltavaa.

Monesti mielletään että verkkovirta-adapteria voi hyödyntää vain sen mukana tulleen laitteen kanssa, mutta harrastajalle näistä voi olla paljonkin hyötyä jos laite on CE-hyväksytty / S-merkitty. Silloin verkkovirta-adapterin käyttö omissa kokeiluissa on jokseenkin turvallista. Lue lisää CE-merkistä (TUKES). Suomessa verkkovirta on 230V 50Hz. Verkkovirta-adapterit muuntavat yleisesti tämän jännitteen alemmaksi, esim 19,5V (4,62A). Jos jokin muu laite käyttää samaa jännitettä ja verkkovirta-adapteri pystyy antamaan tarvittavan virran (A), voi verkkovirta-adapterista olla paljonkin iloa vaikka alkuperäinen laite on jo hajonnut.

Koska Entressen paja arvostaa kierrätystä ja luontoa, muistutamme että SER (tulee sanoista sähkö- ja elektroniikkalaiteromu) kuuluu kierrättää ja poistaa asianmukaisesti viemällä SER-kierrätyspisteeseen. Voit lukea lisää aiheesta: Mihin vanhan laitteen voi palauttaa.

Arduino

Pääpiirteittäin siitä, mitä ovat Raspberry Pi ja Arduino ja miten niitä voi hyödyntää omien kytkentöjen liittämisessä Internetiin. RaspberryPi ja Arduino ovat mullistaneet internettiin kytkettyjen laitteiden rakentelua huomattavasti. Edullinen hinta tekee mahdolliseksi rakentaa soveluksia joilla ei välttämättä ole laajaa kaupallista tarjontaa saati kysyntää. Samalla rakentamalla saa yksilölliseen tarpeeseen soveltuvan ratkaisun usein edullisemmin kuin valmisratkaisuilla.

Esimerkkinä; lämpötilan ”mittaus” NTC-vastuksella, muuntaminen digitaaliseksi Arduinolla ja datan varastointi/siirto Raspilla ja lukeminen vaikka älypuhelimella. Vastakohtana se, miten sama voitaisiin tehdä yksinkertaisesti eli lämpötilahälytin ilman prosessorimaailman tuotteita ja nettiä tyyliin ”kuokin mansikkamaata kunnes sauna on tarpeeksi lämmin” —> viiden euron osat… (”mittaus” lainausmerkeissä sen korostamiseksi ettei olla tarkkuusmittauksia tekemässä).

Mitä on ensikerralla luvassa?

Autoilun sovellusalueet — minulle melko tuntematon maailma — ensikerralla muuan asiakas tuonee erään laitteen (ECU) tutkittavaksi.

Pohdimme mm. sitä, miten saisimme jatkossa enemmän ja havainnollisempia indikaattoreita kuin pelkkä LED, esim. äänen tuottoa, valolla ohjausta… Tarvitsisimme hieman enemmän osia, jotta mm. transistoreilla pystyisi tekemään havainnollisia asioita. Toivottavasti ehdimme tilata ensikerraksi.

 

Vastaa